Lukupiiri
23.1.2023
Alice Zeniter, "Unohtamisen taito",
Otava 2019, alkuteos "L'art de perdre", 2017,
suomentanut Taina Helkamo. 569 sivua.
”Tähän
hukutetaan algerialaiset”, s. 351.
Lukupiiri tarttui
teosjärkäleeseen uteliaana, ja luettuaan piti sitä
tasokkaana.
Romaanissa kerrotaan algerialaisesta
kabyylisuvusta Algerian
itsenäisyyssodan aikana 1954-1962 ja
sen jälkeen.
Kabyylit ovat berberikansa Algerian rannikon
vuoristoseudulla. He ovat
muslimeja, mutta eivät ole arabeja.
He eivät ole ranskalaisia, mutta
asuvat entisessä Ranskan
siirtomaassa. Romaani on yhden perheen tarina
kolmessa
sukupolvessa, eri perheenjäsenten kokemuksin.
1830-luvulta
lähtien suuri määrä eurooppalaisia, joukosta puolet
ranskalaisia, oli muuttanut Algeriaan. Heillä oli
yhteiskunnassa
valta-asema. Oli ranskalaisille järjestettyjä
palveluja, joihin
alkuperäisväestöllä ei juuri ollut
pääsyä. Algeriassa varhemmin asuneet
pysyivät enimmäkseen
lukutaidottomina. He eivät muodostaneet yhtenäistä
joukkoa
vaan ryhmiä, joiden tavoitteet olivat erisuuntaisia. Oli
itsenäisyysliike FNL ja sen sotilaallinen siipi ALN, toinen
kilpaileva
itsenäisyysliike MNA sekä muita valtaan pyrkiviä.
Osa algerialaisista ei
luottanut itsenäisyysliikkeisiin vaan
kannatti Ranskan hallintoa.
Lisäksi maassa toimi ranskalainen
terroria harjoittanut OAS-järjestö.
Ranskan hallinto
puolestaan oli mentaalisesti kiinni siirtomaa-ajassa ja
kolonialismissa. Kapinayrityksiin ja yksittäisiin
väkivallantekoihin se
vastasi varsin ronskilla väkivallalla.
Kahdeksan vuotta kestäneessä
Algerian itsenäisyyssodassa
kuoli noin 25 000 ranskalaissotilasta.
Taistelujen ja terrorin
ohessa algerialaisten sisäiset ristiriidat
tuottivat niin
paljon omapohjaista terroria, että paikallisia asukkaita
kuoli
vähintään puoli miljoonaa. Jos oli veikannut väärää hevosta,
henki
oli vaarassa. Ranskaa kannattaneet algerialaiset
joutuivat vainon
kohteeksi. Itsenäistymiseen liittyneet
konfliktit aiheuttivat valtavan
pakolaisaallon.
Ranskaan
siirtyi yli miljoona eurooppalaisperäistä siirtolaista ja yli
90
000 algerialaista.
Pakolaisuuteen liittyy kysymys paitsi
selviytymisestä, myös identiteetistä. Selviytymisen
välineisiin kuuluu valtakulttuuriin sopeutuminen ja
nuoremmalla sukupolvella siihen
sulautuminen. Nuori sukupolvi
suhtautuu vanhempiensa entiseen kotimaahan
välinpitämättömästi,
mutta heistä seuraava polvi kiinnostuu siitä.
”Algeria
kutsuu heitä rotiksi. Pettureiksi. Koiriksi...Saastoiksi. Ranska ei
kutsu heitä miksikään. Ranska ompelee suunsa kiinni piirittämällä
vastaanottoleirit piikilanka-aidoin.” s. 180.
1986
syntynyt kirjailija, jonka isä on algerialainen ja äiti
ranskalainen, on tuottanut teoksen, jonka aiheeseen on
paneuduttu
huolellisesti. Se ei kuitenkaan ole dokumentti vaan
kaunokirjallisuutta.
Pienin
viittein kertomus on sidottu yhteiskunnalliseen taustaansa.
Romaanin
henkilöt kuvataan yksilöinä, lämpimästi ja huumorilla. Aika
kuluu, lapset kasvavat, aikuiset vanhenevat, tavat muuttuvat.
Tarinassa
ensimmäisen sukupolven patriarkalle Alille on aikoinaan
naitettu 14-vuotias
tyttö, joka 15-vuotiaana on jo äiti.
Vuosien
kuluessa nuorempi sukupolvi voi perinteisen perhemallin sijaan tehdä
omia valintojaan. Niinpä poika Hamid ranskalaistuu ja vaikenee
juuristaan. Hamid on ns. lukeva poika. ”Viisikot ovat
hänelle vaaleiden lasten käyttöohje.”, s. 258.
Kolmannesta
polvesta esitellään moderni nainen Naïma, joka liki 30-vuotiaana on
työssäkäyvä, uskonnoton, naimaton ja lapseton yksineläjä.
"Kukaan ei ole siirtänyt sinulle Algerian perintöä. Mitä oikein kuvittelit! Että maa siirtyy verenperintönä?" (s.554). Algerialaisidentiteetin pohdinta jatkuu läpi kirjan.
Selviytyminen,
integrointi, paluu juurille.
Alice
Zeniter on käynyt arvostetun koulun Ècole normale supérieure. Hän
on kääntäjä, käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija ja
ohjaaja.
"Unohtamisen taito" sai julkaisuvuotenaan
lukuisia palkintoja, mm. Prix litteraire du Monde ja Prix des
litteraises de Nancy.
Teoksen
sisältöä on kuvailtu kauniisti verkossa,
esimerkiksi:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/unohtamisen-taito/
https://kirjaluotsi.fi/alice-zeniter-unohtamisen-taito/
https://www.lily.fi/blogit/kahvikissan-kirjahylly/alice-zeniter-unohtamisen-taito/https://sivumerkkeja.wordpress.com
-
Riitta