Suuri lammaseikkailu // Uraanilamppu ja muita novelleja

Kevällä luettttiin Murkamin Suuri lammasseikkailu
ja Hary Salmenniemen Uraanilamppu ja muita novelleja.

Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu
Kustantaja: Tammi, Keltainen kirjasto 1993 (pokkaripainos 2010)
Alkuteos: Hitsuji o meguru bõken 1982 (engl. A Wild Sheep Chase)
Englannista suomentanut: Leena Tamminen



Suuri lammasseikkailu ei yllätä Murakamin tekstien ystävää. Alussa kolmekymppinen eronnut tokiolainen mainostoimittaja kohtaa naisen, jolla on uskomattomat ja kiihottavat korvat. Korvat johdattavat seikkailuun. Tietyn mainoskuvan takia päähenkilö saa tehtävän etsiä salaperäinen lammas. Lampaalla on suunnitelmia ihmiskunnan varalle..

Absurdia, hauskaa, arkista. Maagista, jännittävääkin. Tätä nyt vain lukee ilokseen.


Harry Salmenniemi: Uraanilamppu ja muita novelleja. 
Siltala 2017. 177 s.

Runoilija Harry Salmenniemi on kirjoittanut  ensimmäisen proosateoksensa.

Tekstejä on useaan lähtöön. Kirjan intertekstuaaliset novellit puhuttavat lukunörttejä. Ensimmäisessä on pohjana Juhani Ahon novelli 'Kun isä lampun osti'.

Nykytyyliin kirjassa on lähdeluettelo.
Viittauksissa on mukana J.P. Roosin artikkeli masennuksesta, jossa tapaustutkimuksen kohteena  on Jörn Donner. Novellissa 'Piilodepressio' on kohteena Lapuan liikkeen mies Kurt Martti Wallenius.

Alkuperäinen  Mika Taanilan artikkeli Eino Ruutsalon kokeellisista elokuvista nostaa unohdettua elokuvantekijää. Vastapainoksi novellin 'Ohjaaja' katkera mutta menestynyt minäkertoja käy hyökkäykseen kokeellista elokuvaa ja Ruutsaloa kohtaan.  Lukijana jää miettimään miksi yleisönsuosio ei ritä?


'Tunnet itsesi kuninkaaksi' vie huippu-urheilijan pään sisään. 'Fantastinen salaatti' on hauska irvailu nykyajan ruokakulttuurista.  'Toiminta' kuvaa heräävän aamutoimia.
'Kukaan ei ymmärrä minun tuskaani' kuljettaa lukijan tapaamiseen kustannustoimittajan kanssa.

Teoksessa on monenlaista tyylikokeilua. Valaistuuko lukija?  Jotenkin innostuu teksteistä.

- Timo

Lähteitä:

Piilomasennus - suomalaisten miesten kansantauti? / J.P.Roos. 1999

Sinä yönä näin hänet / Jančar, Drago

Sinä yönä näin hänet luettiin  lukupiirissä talvella 2017.

Drago Jancar: ”Sinä yönä näin hänet”, Mansarda 2015. 

Sloveeninkielinen alkuteos ”To nos sem jo videl”, 2010, suomennos Kari Klemelä.

Drago Jancarin teos alkaa muodoltaan perinteisenä yhden kertojan tarinana.  Sitten kertoja vaihtuu. Eri ihmiset muistelevat samaa, 1930-luvun loppupuolen ja toisen maailmansodan aikaan tuntemaansa naista ja tämän puolisoa. 

Muistelunäkökulmat vaihtuvat tuosta ajasta nykyaikaan, ja todellinen tapahtumien kulku jää osittain lukijan arvailun varaan. 

Romaani kuvaa taiteen keinoin sekä Balkanin vaikeaa 1900-luvun historiaa että ihmisluontoa poikkeusoloissa, ihmistä niin huhujen, väärinymmärtämisen, manipuloinnin, väkivallan ja pelon kohteena kuin sellaisten tuottajanakin. 

Se antaa jonkinlaista näkökulmaa 1991 alkaneisiin ja pitkin 1990-lukua jatkuneisiin Jugoslavian hajoamissotiin.
Romaani tekee myös ymmärrettäväksi ihmisen henkisen vammautumisen silloin, kun joukossa toimimisen paineet vievät kauheisiin tekoihin. Ne tahtoisi myöhemmin unohtaa, mutta ei voi, koska tapahtumat palaavat painajaisuniin vuosien ja vuosikymmenten ajan.

Drago Jancarin romaanista on luonnehdintoja verkossa, tässä pari niistä:

Risto Niemi-Pynttäri on kirjoittanut romaanista käännöskirjallisuuden verkkolehdessä Maailmankirjat 27.9.2015: ”Kyseessä on vaikuttavasti rakentuva romaani II maailmansodan Sloveniasta: viisi kertojaa puhuu Veronikasta, herkästä ja vapaamielisestä rouvasta, ja hänen kohtalostaan. Veronika itse puuttuu, hän on verhottu ja poissaoleva. Veronikasta tulee eräänlainen allegoria sille kuinka rakkaus, hyvyys ja vapaus vähitellen menetetään.”

 Veijo Hietala on kirjoittanut romaanista 23.12.2015 otsikolla ”Veronikan viisi elämää” (Turun Sanomat verkossa, TS-kirja – kirja-arviot): ”Tyyliltään näennäisen arkinen ja konstailematon romaani  puhuttelee salaviisaalla pasifismillaan.

Etenkin näinä aikoina jolloin tuhannet elämää rakastavat veronikat maailmalla jakavat taas kerran Veronikan kohtalon.”

Kiiltomato-verkkojulkaisussa Satu Taskinen on 6.3.2016 arvioinut romaania perusteellisesti otsikolla ”Linnun vai sammakon perspektiivistä”.

Kari Klemelän käännös on hyvää suomea, sitä on verkossa kiitelty (Risto Niemi-Pynttäri , Veijo Hietala) ja hiukan moitittukin (Satu Taskinen).

Drago Jancar mainitaan Slovenian tunnetuimmaksi kirjailijaksi. Hän on saanut tuotannostaan palkintoja kotimaassaan ja ulkomailla,  muun muassa European Short Story Award –novellipalkinnon 1994  sekä Herder Prize 2003 ja European Prize for Literature 2011 –kirjallisuuspalkinnot.
Romaani ”Sinä yönä näin hänet” Jancar palkittiin Sloveniassa 2011 (Kresnik Award), ja Ranskassa se oli paras käännösromaani vuonna 2014 (Niemi-Pynttärin ja Hietalan mukaan).

”Sinä yönä näin hänet” lukukokemuksena: ei mikään turha kirja.

Riitta