lauantai 26. maaliskuuta 2022

Mika Waltari : Lähdin Istanbuliin : totta ja tarua Euroopasta vuodelta 1947

 

Mika Waltari : Lähdin Istanbuliin : totta ja tarua Euroopasta vuodelta 1947. - 1. p. 1948


Vuoden 2022 helmikuussa lukupiirin kirjana luettiin Mika Waltarin Lähdin Istanbuliin : totta ja tarua Euroopasta vuodelta 1947. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1948.

Waltari teki vastaavanlaisen matkan halki Euroopan Helsingistä Istanbuliin jo vuonna 1929. Siitä ilmestyi ao. vuonna matkakirja Yksinäisen miehen juna.


Waltari kirjoittaa, miten sodan jälkeisessä Euroopassa ei matkustaminen eikä matkalle lähtö ollut helppoa verrattuna aiempaan. Tarvitaan lukuisia viisumeja ja valuuttoja, valuuttoihin heltiää Suomen Pankin johtajan lupa. Tullitarkastuksista saamme tragikoomista kuvausta. Matkalla sentään  junan Pullman-vaunu on muuntautumiskykyinen. ”Rajalla se vaihtoi tarjoiltavansa ja valuuttansa kuin kameleontti väriä.” (s.36)


Waltari on monella tapaa etuoikeutettu, matkalle lähtö oli tuona aika harvinaista, lisäksi  hän on varsinainen verkostoituja, niinpä hänta kohdellaan usein kuin aatelista. Aterian tai majapaikan tarjoaa milloin lähetysneuvos tai kustantaja. Istanbulissakin häntä vastassa ovat diplomaattipiirit.


Waltarille Pariisi on nyttemmin synkkä ja pimeä, inflaatio ja lakot vaivaavat. Onneksi tuttu madame luo turvaa, ja teatteriesityksiin pääsee näytelmäkirjailijakortilla.

Alkumatkassa Waltarilla on puoliso mukana. Kirjailija tuntee tapansa, ja toteaa että ”elämä Pariisissa tuli halvemmaksi kahden kuin yksin”. (s.44)

Zürichin osuudessa lukija huomaa, miten Waltari on varsin kiinnostunut aseista. (s.98)

Loppumatkalla Venetsiassa peluri Waltari pääsee irti. Roomassa kirjailija kohtaa huijareita ja kaunottaria. Totta ja tarua.

Istanbuliin päästyään Waltari ei ole tuntea nuoruutensa kaupunkia, samoin kävi jo Pariisissa. Waltarin mielialat vaihtelevat. Aina seuraavana päivänä paistaa aurinko, ja taustatutkimus kirjallisia töitä varten ja/tai sosiaalinen elämä alkaa sujua.


Lähdin Istanbuliin 3.p -kansi, 2008


Waltari pohtii kiinnostavasti kirjailijan ja tiedemiehen materiaalin hankinnan eroja. Tiedemies etsii yleispätevyyttä, kirjailija elämyksellisyyttä. ”Huumaavan elämyksen voi kokea kesken kaiken vieraan kaupungin katua kävellessä, vanhan tornin, kuluneen vaakunakilven, sillan alitse virtaavan veden herättäessä etäisen muiston ja pannen ajatukset toimimaan.” (s. 99.)

Louvressa 1500-luku herää eloon Tizianin teoksen Franz I ääressä. (s. 49)


Korona-aikana on syntynyt matkustamisen tarvetta, siihen Waltarin kerronta on oivaa luettavaa.

  Lähdin istanbuliin -teos kuljettaa lukijan kokemusperäisesti sodanjälkeiseen Eurooppaan ja Istanbuliin. Lukupiirin päivänä sota Euroopassa oli suruksemme taas kerran alkanut.


https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/mika-waltari-maailmankartan-aarella Kirjailija Mika Waltari puhuu elämästään, uskosta ihmiseen sekä varhaisista matkoistaan Ranskassa, Italiassa ja Turkissa. Haastattelu  v. 1958. 


Meri Valkama : Sinun, Margot. 2021

Kaikki olivat lukeneet Meri Valkaman tuoreen Sinun, Margot teoksen. 

Siitä ehdittiin vaihtaa pari sanaa. Teos todettiin hyväksi lukuromaaniksi. Kiiteltiin sen 1980-luvun kuvausta erinomaiseksi. Pohdittiin riittääkö teoksen salaisuus motiiviksi. Todettiin myös, että kirjan kieli olisi kaivannut kustanustoimittajan kynää.


- Timo