Tammikuun kirjana luimme Cristopher Isherwoodin Cabaret - Jäähyväiset Berliinille -teoksen. Se ilmestyi alunperin vuonna 1939 nimellä Goodbye to Berlin, suomeksi se julkaistiin 1976.
Teoksen minäkertoja väittää tarkkailevansa Berliiniä kuin kamera, suljin avoinna. täysin passivisena, tallentavana, ei ajattelevana.
Niinkö? Teos tuntee hyvin Berliinin elämän monet nurjatkin puolet, siitä välittyy myös aikakauden saksalaisen kulttuurin tuntemus. Kirjan ihmiskuvaus on toisinaan kuin Otto Dixin ekspressionistisista maalauksista.
Kertoja, kirjailija C. Isherwood tulee saksalaisen yhteiskunnan ulkopuolelta ja pystyy siksi liikkumaan eri yhteiskuntakerroksissa.
Kirjan henkilöitä ovat vuokraemäntä Fräulein Schroeder, nuori englantilainen kabareelaulaja Sally Bowles, rikas juutalainen perijätär Natalia Landauer sekä Peter ja Otto, joiden suhteella ei näytä ole kehittymisen edellytyksiä. Natalia ja isänsä pelastuvat ainakin toistaiseksi jättämällä Berliinin, sukulainen liikemies Bernhard jää ja saa "sydänkohtauksen".
Teoksessa on kuusi novellia/kertomusta, jotka liikkuvat aikavälillä 1930-33. Yhteiskunta on poliittisen murroksen tilassa ja natsien vaikutus kasvaa pikkuhiljaa. Useilla kirjan henkilöillä ei olisi paikkaa natsien vallan alla. Lukija puhuttaa se, ettei teos ole jälkiviisautta.
Jäähyväiset Berliinille adaptoitiin näyttämölle ja elokuvaksi. Fossen elokuva Cabaret vuodelta 1972 pohjautuu Joe Masteroffin musikaaliversioon “Jäähyväiset Berliinille”-romaanista ja John Van Drutenin samanaiheisesta näytelmästä “I Am a Camera”.
Suomessakin moneen kertaan nähtyä Cabaret-musikaalia esitettiin viimeksi Lahden kaupunginteatterissa syksyllä 2011.
The real Cabaret part 1
In this documentary, actor Alan Cumming explores the truths behind the fiction. He meets many of those closely involved with the original film, including Liza Minnelli, and talks to cabaret artists, among them acclaimed performer Ute Lemper.
Alan explores the origins of the Cabaret story in the writings of Christopher Isherwood and uncovers the story of the real life Sally Bowles, a woman very different from her fictional counterpart. He talks to the composer of Cabaret about the inspiration for the film's most famous songs and discovers the stories of the original composers and performers, among them Marlene Dietrich. Finally, Alan reveals the tragic fate of many of the cabaret artists at the hands of the Nazis.
