Elokuun kirjana oli Salma Rushdien "Saatanalliset säkeet" (The Satanic verses), 1988/1989, suom. Arto Häilä.
Rushdie on moneen kertaan palkittu intialais-brittiläinen kirjailija (s. 19.06 1947).
Rushdie syntyi muslimiperheeseen Intiassa 1947 ja lähti monien muiden intialaisten tapaan opiskelemaan Englantiin. Kouluaamiaisen savusillin syönti vertautuu Englannin valloitukseen (s. 50). Tämä on mainittu omaelämäkerralliseksi.
Saatanalliset säkeet nitoo yhteen maagisuuden ja realismin. Se on monipolvinen, maalaileva ja haaste lukijalle. Rushdie yhdistää risteävät tarinat, viittaukset toisiin teksteihin, tarinaperinteet monista kulttureista, ajoista ja tyyleistä. Tuhat ja yksi yötä kohtaa scifi-elokuvat, ja kulttuuriset ja elokuvalliset viitteet pohdituttavat lukijaa.
Terroristien kaappaamasta lentokoneesta pelastuvat vain päähenkilöt Saladin Chamcha ja Gibreel Farishtan.
Gibreelin ja Saladin välillä käydään hyvän ja pahan välinen taistelu. Perinteiset roolit on murrettu niin, että hyvää edustaa saatanallinen Saladin ja pahaa enkelimäinen Gibreel. Hyvyys paistaa Saladininille kehitttyvän julman eläimellisen ulkokuoren läpi. Mieleen tulee Mihail Bulgakovin "Saatana saapuu Moskovaan".
Gibreelin johtolankana on identiteetin ykseys ja yksi totuus, Saladin puhuu identiteettien moninaisuuden ja totuuden moniulotteisuuden puolesta.
Gibreelin uneksumien jaksojen välityksellä käsitellään Islamin varhaishistoriaa varsin uskaliaasti. Niinpä teos on kielletty useassa maassa.
Kirjan kauneimpia jaksoja on perhosnainen Aishan johtama pyhiinvaellus. Epäilevä Mirza Saaed jää siitä osattomaksi (s. 518).
Vastaavasti Gibreel kaatuu uskonsa menettämiseen. Uskon esittäminen ei riitä. Saladin jää henkiin rakastettunsa kanssa.
Ks.
| Imperiumin perilliset : esseitä brittiläisestä nykykirjallisuudesta / Päivi Kosonen, Päivi Mäkirinta & Eila Rantonen (toim.) | |
| [Helsinki] : Avain, 2009 |
