Lukupiirin 20.11.2025 kirja ja novelli :
Kirja: Richard Powers: Hämmästys (Gummerus 2022 suom. Antero Tiittula) alkuperäisteos Bewilderment (2021)
Novelli : James Joyce: Dublinilaisia (alkuteos The Dubliners, 1907/1914), viimeinen novelli ”Kuolleet”. Teoksesta on kaksi suomennosta. Pentti Saarikoski, 1965 (Tammen Keltainen kirjasto) ja Heikki Salojärvi, 2012 (Basam Books)
Sen lisäksi voi katsoa John Houstonin viimeiseksi ohjaustyöksi jääneen elokuvan ”Muistot” (The Dead, 1987), joka perustuu Joycen novelliin ”Kuolleet”.
Käsittelen Powersin Hämmästys -kirjaa sen herättämien ajatusten kautta, en käsittele tai kerro kirjan koko juonta. - Kun aloin lukea ”Hämmästystä”, minun oli aluksi vaikea saada siitä otetta. Siinä on paljon ilmauksia, joita en tuntenut ja jotka oli selvitettävä. Kun pääsin alkukankeudesta lukemisessa, kirja alkoi kiinnostaa yhä enemmän ja lopussa olin aivan koukussa kirjan maailmaan. Olin aikaisemmin lukenut Powersin ”Ikipuut”, jonka kanssa kävi jokseenkin samoin: aluksi lukeminen hiersi, mutta kirjan luettuani se oli mahtava kokemus. Se nimittäin muutti ajattelutapaani, jotenkin käänsi ajatukset uuteen asentoon ja avarsi näkökantoja.
Powersin ”Hämmästys” kertoo isän ja 9-vuotiaan pojan suhteen kehittymisestä perheen äidin Alyssan tapaturmaisen äkkikuoleman jälkeen. Mutta se kertoo myös astrobiologin työstä ja vaikeuksista saada rahoitusta tutkimukseen, ilmastokriisistä, uhanalaisten eläinten asemasta, sienistä ja kasveista, Yhdysvaltojen poliittisesta tilanteesta, ”karhujumista” vuoristotiellä, erityislapsen sopeutumisvaikeuksista, erilaisuudesta, dekoodatun neuropalautteen ja kytkeytyvyyspalautteen käytöstä hoitomuotona korvaamaan psyykkisten lääkkeiden käyttöä, mustasukkaisuudesta, kovasta somemaailmasta ja klikkausten metsästämisestä siellä …jne jne.
Kirja käsittelee uskomattoman monia elämänalueita, mutta rakentuu koko ajan Theon ja Robinin eli isän ja 9-vuotiaan pojan välisiin keskusteluihin. Ratkaisu on kirjailijalta aika nerokas, sillä se saa kerronnan pysymään ymmärrettävänä, niin että se ei hajoa kasaksi sinällään mielenkiintoisia faktoja vailla inhimillistä kosketuspintaa.
Theo kertoo pojalleen sadunkaltaisina tarinoina planeetoista, joilla saattaisi olla elämää. He tekevät yhdessä isän kertomien tarinoiden kautta retkiä näille planeetoille. He tekevät yhdessä myös kaksi reaalimaailman retkeä luontoon Smoky Mountinsilla, jossa isä on ennen Robinin syntymää retkeillyt tämän äidin kanssa. Kirja liikkuu jännittävästi tarinamaailmassa ja reaalimaailmassa.
Joku kirjan lukeneista sanoi, että vaikka hän piti kirjasta, hän ei voinut välttyä lukiessaan tunteelta, että joku piti hänelle koko ajan esitelmää. Tunne voisi johtua siitä, että tieteellisiä väittämiä ja paradokseja oli esitetty paljon Robinin sanomina tai ihmetteleminä. Pienen pojan ajatukset ja puhe, keskustelu isän kanssa sisälsi esimerkiksi Fermin paradoksin, jonka Robin esittää ihmettelevän lapsen kysymyksenä. Kerronnan aikana Yhdysvaltojen poliittinen todellisuus ja pienen Robinin taistelu sukupuuttoon kuolevien eläinlajien puolesta lyövät vastakkain rajusti.
Onko pieni erilainen lapsi, Robin, kuin uhanalainen tai sukupuuttoon kuolemassa oleva eläin tai kasvi, jotakin, jolla ei ole oikeutta elää kovien arvojen maailmassa? Jotakin, joka ei kestä sitä, että maapallon luonto tuhotaan, koska luonto ja ihminen ovat lopultakin yhtä ja samaa kokonaisuutta? Jos ihminen tuhoaa luonnon, hän tuhoaa samalla myös itsensä.
”Hämmästyksestä” jäi ainakin minulle paljon asioita, jotka haluaa muistaa tai joista haluaa ottaa selvää.
Esimerkiksi:
- Kirja ”Kukkia Algernonille” (Daniel Keyes 1959) luettava
- Robinin äidin Alyssan rukous : Olkoot kaikki tuntevat olennot vapaita tarpeettomasta kärsimyksestä.
- Kukaan ei ole täydellinen, hän sanoi aina. Mutta jukra, miten kaunista meidän vajavaisuutemme on.
- lisääntynyt kiinnostus avaruustutkimukseen, tähtitieteeseen ja muihin planeettoihin
. tunne siitä, että kirja on suorastaan pakko lukea uudelleen ehkä useampiakin kertoja
Joycen Kuolleet novellista ehdittiin vaihtaa vain pari sanaa. Todettiin, että Saarikosken suomennos on meidän mielestämme elävämpää kieltä. Novellin viimeinen virke on puhutteleva:
His soul swooned slowly as he heard the snow falling faintly through the universe and faintly falling, like the descent of their last end, upon all the living and the dead.
Leena K.
Lisäksi John Huston The Dead - elokuva (Muistot, 1987) 1h 22 min.
Ensi-ilta 18.121987 ; Suomen ensi-ilta 1.4.1988.
Linkki tarkastettu 2.12.2025 https://www.youtube.com/watch?v=Rkos62UPwVk
